Virkamatkan lomassa ehdin napsimaan kuvia synnyinseudultani Oulunkylästä. Sää tosin oli niin tylsän harmaa, ettei olisi juuri kannattanut.

Kotitaloni, jossa elin yli kaksikymmentä vuotta. Arava-talo, jonka alkuperäiset asukkaat olivat rautatieläisiä, kuten isäni. Taloyhtiön kokouksissa puheenvuorot myönnettiin vielä 70-luvun lopulla "herra ratainsinööri Jormalaiselle" tai "herra vaunumestari Virtaselle".

Aita, jonka kotitaloyhtiöni rakensi 50-luvun lopulla. Syynä oli kuulemma alempana olleen talon nuorison häiriköinti meidän talon puolella :)

Oulunkylän uusi kirkko. Äitini kertoi, että tällä kohtaa häneltä lähtivät lapsivedet, kun olin syntymässä. Kirkko rakennettiin paikalle vasta toistakymmentä vuotta myöhemmin. Kirkko edustaa unohtumatonta 70-luvun kirkkoarkkitehtuuria, joka ei toivottavasti enää toistu. En tosin enää kuulu kirkkoon, joten toivomuksillani ei ole ns. korkeimman siunausta.

Tapio Rautavaaran muistomerkki, jonka olemassaolon huomasin vasta nyt. Rautavaara oli aikanaan merkkihenkilö Oulunkylässä. Kaverini kuljetti hänet kerran kotiin keskustasta aika huonossa kunnossa. Tapio  kertoi ryypänneensä kolme päivää ja arveli, että nyt oli aika käydä kohtaamassa vaimo.

Ylempänä Oulunkylän aseman nykyinen alikulku, joka myös on rakennettu minun huomaamattani. Alla välähdys alikulusta muutama vuosikymmen sitten.

Kahdessa ylläolevassa kuvassa Oulunkylän asemanseudun historiaa ja nykyisyyttä.